sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Miracles - luonnon ihmeet

Mumman pienet luonnonihmeet - Miracles pentue saikin nimensä koska juuri sillä hetkellä kun Viljuskan lapsivesi meni oli auringonpimennyksen hetki ja samoille päiville sattui myös revontulien valtava leikki - luonto siis nimesi nämä ihmelapset ihan oikein.
Ihmellisiä ovatkin nämä kaikki - niin omia persoonallisuuksia ja hauskoja sellaisia jokainen.
Jotenkin tuntuu että ovat vanhana syntyneet- aivan ensi hetkistä alkoi maidontuoksun ja äitimamman lämmön lisäksi löytyä mummakin. Niin iloisesti heiluu häntä kun mumma löytyi ja suukkoja piti antaa. Nyt kun silmät näkevät ja korvatkin jo kuulee onkin helppo suunnistaa mumman hellyyttä hakemaan ja kuinka kukaan voisikaan vastustaa tämmöisiä pieniä rakkauspakkauksia .
Muutenkin elämä ympärillä on kiinnostavaa. Joka päivä jotain uutta löytyy ja mikään ei jää huomaamatta näiltä veijareilta. Eilen täytettiin kolme viikkoa ja sen lisäksi , että löytyi uusia ääniä kuten murina ja haukku opittiin myös painimaan ja leikkimään. Siinä tulikin kuuma ja mumma laittoi meille vettä juotavaksi- sekös olikin kummallista :D
hetken hämmästelyn jälkeen vesikin maistui ...

äidin lämpöä ja läheisyyttä ei korvaa mikään
Jokaisella on oma tyylinsä myös rentoutua kun on saatu masut täyteen lämmintä maitoa.
rento reiska nauttii ja uneksii

nojaus ..

erikoinen tyynyn valinta


Viljuska on kyllä ollut aivan ihana äiti. Hoitaa ja hoivaa omalla tempperamenttisella tyylillään nopeaan ja perusteellisesti vauvat aina. Kuitenkin tahtoo olla ja elää myös muuta elämää lauman kanssa ja onkin halunnut alusta asti lenkkeilläkin muiden mukana. Muut tytötkin , jotka kovin uteliaina vauvahuoneen portin takana päivystää saavat Viljuskan puolesta rauhassa karehtia Viljan onnea ;) -sattuipa tänä aamuna niinkin , että mumma oli nukahtanut vauvojen viereen pentulaatikolle ja Vilja , jolle portit eivät koskaan ole olleet mikään este oli ylittänyt ne ja lepäsikin onnellisena mumman pedillä pää tyynyllä :) Mutta sen hetken kun on äiti niin on sitä täydellä sydämellä ja toimella .

hetkittäin hämmästelee tätä kaikkea ja katsoo kysyvänä mumman päälle ..... :)
sitten rentoutuu ja antaa lämpöä ja läheisyyttä... 


Me niin yritettiin poseerata 3 viikkois kuvissa , mutta kuten arvasimme se ei ollutkaan ihan helppoa , mutta pääasia , että yritettiin ....







siinä näytteitä....

Painot on nousseet kivasti ja kehitys etenee muutenkin hurjaa vauhtia - tästä alkaakin uusi vaihe kun joka päivälle jotain uutta ja ihmeelistä opittavaa - meillä , mamma-Viljuskalla ja eritoten mummalla on hauskaa ja usein naurussa pitelemistä kun me ollaan niin hassunkurisia ja omatoimisia kaikessa.
Mikään ei ole ihanampaa kuin pieni tuhiseva pentu, jolla lämmintä maitoa masu täynnä , rakkautta , hellyyttä ja äidinlämpöä vierellä riittävästi. Siihen on niin hyvä uinahtaa .....